KHO:2018:42

A:lla oli koulumatkan pituuden perusteella oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen. Koska A oli yli 13-vuotias, hänen päivittäinen koulumatkansa sai kestää enintään kolme tuntia.

A:lle oli lukuvuodeksi 2016–2017 myönnetty koulukuljetus koulukuljetusautolla niinä päivinä, joina hänen koulumatkansa kesti yli kolme tuntia. Muina päivinä kuljetus oli myönnetty linja-autolla. Päätöksestä ilmeni, että oppilaan käymässä koulussa opetus tapahtui jaksoissa, jotka vaihtuivat kuuden viikon välein. Perusopetusjohtajan tehdessä päätöksensä tiedossa oli ollut ainoastaan ensimmäisen jakson lukujärjestys. Päätöksen mukaan koulumatkaan kuluva aika tarkistettiin jokaiselle jaksolle erikseen.

Hallinto-oikeus oli kumonnut perusopetusjohtajan päätöksen muiden kuin ensimmäisen ja toisen opetusjakson osalta ja palauttanut asian tältä osin perusopetusjohtajalle todeten, että kaupungin on tehtävä erilliset päätökset kullekin opetusjaksolle siinä vaiheessa, kun sillä on tiedossa kunkin jakson lukujärjestys. Asiassa oli korkeimmassa hallinto-oikeudessa kaupunginhallituksen valituksesta ratkaistavana, oliko koulukuljetusta koskeva päätös voitu tehdä koko lukuvuotta varten sillä tavoin avoimena, että koulumatkan kesto linja-autoa käyttäen tarkistettiin jokaiselle jaksolle erikseen ja oppilaan koulukuljetus hoidettiin koulukuljetusautolla niinä päivinä, joina koulumatka linja-autolla kestäisi tämän tarkistuksen mukaan yli kolme tuntia. Kaupunginhallituksen valituksesta ilmeni, että linja-autolla tehtävien koulumatkojen keston tarkistaminen oli tarkoitettu tehtävän ilman, että asiasta tehdään uusia valituskelpoisia päätöksiä.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että oppilaan oikeudesta perusopetuslain 32 §:n 1 momentissa tarkoitettuun maksuttomaan kuljetukseen oli tehtävä hallintopäätös, johon asianosaiset voivat perusopetuslain 42 §:n mukaisesti hakea valittamalla muutosta hallinto-oikeudelta. Asianosaisten oikeusturva ja päätöksen asianmukainen tuomioistuinvalvonta edellyttivät, että päätös perustui riittävään selvitykseen koulumatkan kestosta. Hallinto-oikeuden oli sille esitettävän selvityksen perusteella voitava varmistua siitä, että myös koulumatkan keston laskentatapa oli asianmukainen. Kun hallinto-oikeudelle ei esillä olevassa asiassa ollut esitetty tästä lainkaan selvitystä ensimmäisen ja toisen opetusjakson jälkeiseltä ajalta, hallinto-oikeuden oli tullut kumota päätös tältä osin ja palauttaa asia perusopetusjohtajalle uudelleen käsiteltäväksi.

Korkein hallinto-oikeus totesi edelleen, että asianosaisten oikeusturva ja päätöksen tuomioistuinvalvonta eivät esillä olevassa tilanteessa välttämättä kuitenkaan edellyttäneet sitä, että kuljetuksen järjestämistavasta tehdään hallinto-oikeuden päätöksessä edellytetyllä tavalla erillinen päätös kullekin opetusjaksolle siinä vaiheessa, kun näiden jaksojen lukujärjestykset ovat tiedossa. Riittävänä voitiin pitää sitä, että pidempää ajanjaksoa koskeva päätös tehdään siten, että myös sen laskentatavan asianmukaisuus, jolla linja-autolla tehtävän koulumatkan kesto seuraavien opetusjaksojen aikana määräytyy, voidaan päätöksestä valittamalla saattaa tuomioistuimen arvioitavaksi. Esillä olevassa asiassa tarvittavat, tuomioistuinvalvonnan edellyttämät laskelmat linja-autolla tehtävän koulumatkan kestosta olisi ollut mahdollista tehdä koulun alkamis- ja päättymisaikojen sekä linja-autoaikataulujen perusteella myös ilman kunkin opetusjakson lukujärjestystä. Näin meneteltäessä tämän päätöksen perusteella voitaisiin kunkin opetusjakson lukujärjestyksen valmistuttua todeta, kestääkö oppilaan koulumatka jonakin tai joinakin viikonpäivinä yli kolme tuntia. Tällöin asianosaisten oikeusturva ja päätösten tuomioistuinvalvonnan toteutuminen eivät edellyttäisi erillisten valituskelpoisten päätösten tekemistä kullekin opetusjaksolle.

Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaupunginhallituksen valituksen. Kun ajanjakso, jota Järvenpään kaupungin perusopetusjohtajan päätös oli koskenut, oli jo kulunut, hallinto-oikeuden päätökseen sisältynyt lausuma asian palauttamisesta perusopetusjohtajalle uudelleen käsiteltäväksi kuitenkin poistettiin.

Perusopetuslaki 32 § 1 ja 2 momentti

Päätös, josta valitetaan

Helsingin hallinto-oikeus 30.11.2016 nro 16/1359/1

Asian aikaisempi käsittely

Järvenpään kaupungin perusopetusjohtaja on 5.8.2016 (§ 74) päättänyt, että yhdeksännen luokan oppilaalle A:lle myönnetään lukuvuodelle 2016–2017 koulukuljetus Kungsvägens skolaan koulukuljetusautolla niille päiville, joina hänen koulumatkaansa kuluva aika ylittyy kolmella tunnilla. Muina päivinä kuljetus myönnetään linja-autolla.

Kungsvägens skolassa jaksot vaihtuvat kuuden viikon välein. Koulumatkaan kuluva aika tarkistetaan jokaiselle jaksolle erikseen.

Huoltaja oli hakenut koulukuljetusta koulukuljetusautolla, koska koulumatka on 23 kilometriä ja koulumatkan kesto yli kolme tuntia julkista liikennettä käyttäen.

B on valittanut perusopetusjohtajan päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen ja vaatinut, että A:lle myönnetään koulukuljetus koulukuljetusautolla.

B on esittänyt vaatimuksensa tueksi muun ohella seuraavaa:

B:n ja Järvenpään kaupungin perusopetusjohtajan näkemykset siitä, miten koulumatkaan kuluva aika on laskettava, ovat erilaiset. B:n mukaan ensimmäisessä jaksossa koulumatka kestää muina viikonpäivinä paitsi torstaisin yli kolme tuntia. Kaupungin mukaan kolme tuntia ei ylity minään päivänä. Hallinto-oikeuden tulee ottaa kantaa siihen, miten koulumatkaan kuluva aika on laskettava.

B on esittänyt A:n ensimmäisen opetusjakson lukujärjestyksen mukaisiin koulun alkamis- ja päättymisaikoihin, bussiaikatauluihin sekä kävely- ja odotusaikoihin perustuvan laskelmansa koulumatkaan kuluvasta ajasta eri viikonpäivinä.

Järvenpään kaupungin kaupunginlakimies on antanut lausunnon. Lausunto perustuu A:n toisen jakson lukujärjestykseen, joka on lähes sama kuin B:n hallinto-oikeuteen tekemän valituksen perusteena oleva ensimmäisen jakson lukujärjestys.

A:n lukujärjestys jaksolla 2 (5.10.–29.11.2016) on seuraava:

Ma 8.50–14.05 koulumatkaan kuluu 2 h 40 min

Ti 8.00–14.45 koulumatkaan kuluu 2 h 55 min

Ke 8.00–14.45 koulumatkaan kuluu 2 h 55 min

To 8.00–14.05 koulumatkaan kuluu 2 h 30 min

Pe 8.00–14.05 koulumatkaan kuluu 2 h 30 min

Ensimmäisessä jaksossa koulun alkaessa kello 8.55 ja päättyessä 14.05 koulumatkaan kului 2 tuntia 45 minuuttia päivässä.

Wikipedian mukaan jalankulkijoiden kadunylittämisnopeutta selvittäneessä tutkimuksessa alle 65-vuotiaiden kävelynopeus oli 5,4 km/h. Tämä tarkoittaa sitä, että minuutissa ehtii kävellä 90 metriä ja 5 minuutissa 450 metriä.

Koulun alkaessa kello 8.00 A joutuu lähtemään kotoaan noin kello 6.35 ehtiäkseen Annankulmasta kello 6.42 lähtevään bussiin. A:n kävelymatka on 300 metriä. Bussi on Järvenpään rautatieasemalla noin kello 6.55. Rautatieasemalta lähtee bussi 986, joka on perillä Nikkilän koulukeskuksen pysäkillä kello 7.45. A:n koulu sijaitsee noin 400 metrin päässä pysäkiltä. Matkaan voi kulua aikaa korkeintaan 5 minuuttia. Koulumatkaan odotusaikoineen kuluu aamulla aikaa noin 1 tunti 25 minuuttia.

Koulun alkaessa kello 8.50 A joutuu lähtemään kotoaan noin kello 7.15 ehtiäkseen Annankulmasta kello 7.20 lähtevään bussiin. Bussi on Järvenpään rautatieasemalla noin kello 7.35. Rautatieasemalta lähtee bussi 986 kello 8.10, joka on perillä Nikkilän koulukeskuksen pysäkillä kello 8.43. A kävelee 400 metrin matkan koululle noin viidessä minuutissa. Koulumatkaan odotusaikoineen kuluu aamulla aikaa noin 1 tunti 35 minuuttia. B on laskenut tämän matkaosuuden bussin numero 987 mukaan, joka lähtee viisi minuuttia aiemmin kuin bussi numero 986, jota käyttämällä A:n matka-aika lyhenee viidellä minuutilla ja jota Järvenpään kaupunki on käyttänyt laskelmissaan.

Iltapäivisin A:n päästessä koulusta kello 14.05 hän lähtee koulusta kello 14.13 bussilla numero 986B (bussi ei tule Järvenpäähän saakka), joka jättää A:n koulun oppilaat Norra Paippis -koulun viereen noin kello 14.32. Jatkoyhteyden Norra Paippis -koululta Järvenpään kaupunki on hankkinut ostopalveluna Sipoon Nikkilässä opiskeleville oppilaille. Mikäli oppilaan koti sijaitsee reitin varrella, hänet jätetään kotipysäkille. Näin tapahtuu A:n kohdalla silloin, kun hänen koulunsa loppuu kello 14.15. A jatkaa tällöin jatkoyhteydellä, joka lähtee kello 14.35 Järvenpäähän. Tällöin A on kotonaan kello 14.50, viimeistään kello 15.00. Koulumatkaan odotusaikoineen kuluu iltapäivällä aikaa noin 1 tunti 15 minuuttia.

Iltapäivisin A:n päästessä koulusta kello 14.45 hän lähtee koulusta kello 15.10 bussilla 986, joka on Järvenpään rautatieasemalla kello 15.50. Rautatieasemalta A lähtee kello 16 bussilla, joka on Annankulmassa noin kello 16.11, josta A kävelee kotiin noin 300 metriä. A on siis kotonaan tuolloin noin kello 16.15. Koulumatkaan odotusaikoineen kuluu iltapäivällä aikaa noin 1 tunti 30 minuuttia. Koulumatkaan kuluva aika on kaikkina päivinä ensimmäisessä ja toisessa jaksossa alle kolme tuntia.

B on antanut vastaselityksen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Helsingin hallinto-oikeus on hylännyt B:n valituksen A:n ensimmäistä ja toista opetusjaksoa koskevin osin.

Hallinto-oikeus on kumonnut Järvenpään kaupungin perusopetusjohtajan päätöksen lukuvuoden muiden opetusjaksojen osalta ja palauttanut asian perusopetusjohtajalle uudelleen käsiteltäväksi.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Hylätyiltä osin

Perusopetuslain 32 §:n 1 momentin mukaan, jos perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Pykälän 2 momentin mukaan oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta, saa koulumatka kestää enintään kolme tuntia.

A:n koulumatka on yli viisi kilometriä, joten hänellä on oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen. A on yli 13-vuotias, joten hänen päivittäinen koulumatkansa saa kestää enintään kolme tuntia.

A:lle myönnetään valituksenalaisella päätöksellä koulukuljetus koulukuljetusautolla niille päiville, joina hänen koulumatkaansa kuluva aika ylittyy kolmella tunnilla. Muina päivinä kuljetus myönnetään linja-autolla. Järvenpään kaupungin mukaan A:n koulumatkaan kuluva aika on kaikkina päivinä ensimmäisessä ja toisessa jaksossa alle kolme tuntia.

Hallinto-oikeus pitää Järvenpään kaupungin esittämää selvitystä A:n koulumatkan bussiyhteyksistä riittävänä selvityksenä siitä, että A:n on mahdollista kulkea jaksoilla 1 ja 2 eli 29.11.2016 asti edestakaiset koulumatkansa perusopetuslaissa edellytetyn kolmen tunnin sisällä. Matkan kestoajan mittaamisen lähtökohtana on pidettävä liikennöitsijän ilmoittamia reitin kokonaiskestoaikoja, eikä arviossa voida huomioida satunnaisia julkiseen liikenteeseen liittyviä häiriöitä tai viivästyksiä. Hallinto-oikeus toteaa myös, että riippumatta siitä, varaako A kävelymatkoihinsa kotoa pysäkille ja pysäkiltä kouluun muutamia lisäminuutteja, hänen koulumatkansa kokonaispituus ei ylitä esitettyjä reittivaihtoehtoja käyttäen kolmea tuntia. Perusopetusjohtajan päätöstä ei ole syytä muuttaa ensimmäisen ja toisen opetusjakson osalta.

Kumotuilta osin

Järvenpään kaupunki ei ole esittänyt selvitystä A:n koulumatkoihin kuluvan ajan pituudesta muiden kuin hänen ensimmäisen ja toisen opetusjaksonsa osalta. Hallinto-oikeus kumoaa tämän vuoksi valituksenalaisen päätöksen muiden kuin edellä mainittujen opetusjaksojen osalta ja toteaa, että Järvenpään kaupungin on tehtävä valituksenalainen, oikeastaan valituskelpoinen, päätös myös lukuvuoden muiden jaksojen osalta siinä vaiheessa, kun sillä on tiedossa näiden jaksojen lukujärjestykset.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Juha Rautiainen ja Leena Karhu. Esittelijä Maarit Mallinson.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Järvenpään kaupunginhallitus on pyytänyt lupaa valittaa Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä siltä osin kuin hallinto-oikeus on kumonnut Järvenpään kaupungin perusopetusjohtajan päätöksen lukuvuoden muiden opetusjaksojen kuin ensimmäisen ja toisen opetusjakson osalta ja palauttanut asian perusopetusjohtajalle uudelleen käsiteltäväksi. Kaupunginhallitus on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan valituksenalaiselta osalta.

Kaupunginhallitus on esittänyt hakemuksensa ja vaatimuksensa tueksi muun ohella seuraavaa:

Hallinto-oikeus ei ole päätöksessään ottanut huomioon, että koulukuljetushakemus on koskenut koko lukuvuotta 2016–2017. Näin ollen myös perusopetusjohtajan päätöksen on tullut koskea koko lukuvuotta. Koska oppilaan käymän koulun opetusjaksot vaihtuvat kuuden viikon välein, koulumatkaan kuluvaa aikaa ei ole voitu käytännössä tietää etukäteen kaikkien jaksojen osalta, vaan asia on todettu päätöksessä 5.8.2016 (§ 74) hoidettavan täytäntöönpanona eli siten, että koulumatkaan kuluva aika tarkistetaan jokaiselle jaksolle erikseen ja koulukuljetusmuoto valitaan sen mukaan.

Laista ei johdu velvollisuutta tehdä koulukuljetuspäätöstä hallinto-oikeuden edellyttämällä tavalla jokaista jaksoa varten erikseen. Tällainen menettely olisi viranomaiselle erittäin kuormittavaa eikä vastaisi hallintolain 7 §:ää, jonka mukaan asian käsittely viranomaisessa on pyrittävä järjestämään siten, että hallinnossa asioiva saa asianmukaisesti hallinnon palveluita ja viranomainen voi suorittaa tehtävänsä tuloksellisesti. Valituskelpoisen koulukuljetuspäätöksen tekeminen jokaista opetusjaksoa varten erikseen ei myöskään lisäisi asianosaisten oikeusturvaa, koska jakso olisi jo suoritettu ennen kuin asiassa saataisiin päätös hallinto-oikeudesta.

B on antanut selityksen ja vaatinut, että valitus hylätään. Sinänsä päätöksen tekeminen jokaisen jakson osalta erikseen vaikuttaa oikeusturvaan, sillä valituksen käsittelyaikojen keston takia oikeusturva voi jäädä saamatta. Vielä huonompi ratkaisu oikeusturvan kannalta on kuitenkin se, ettei valituskelpoista ratkaisua tehdä erikseen jokaiselle jaksolle.

Järvenpään kaupungin perusopetusjohtajan päätöksestä ei ilmene, miten kaupunki on laskenut koulumatkan keston. Kaupunki voisi tehdä jo lukuvuoden alussa laskelmat kaikkien vaihtoehtojen osalta, koska lukuvuoden alussa tiedetään koulun aloitusajat ja koulun päättymisajat. Lukuvuoden 2016–2017 kaikkien jaksojen aloitusajat ovat olleet kello 8.00, kello 8.50 ja kello 9.30 sekä vastaavasti päättymisajat kello 12.35, kello 14.05 ja kello 14.45.

Jos kaupunki ei tee laskelmia eri vaihtoehtojen osalta ja jos koulumatkaan kuluva aika tarkistetaan jokaisen jakson osalta erikseen valituskelpoista päätöstä tekemättä, valitusoikeutta ja oikeusturvaa ei tosiasiallisesti ole.

Merkitään, että korkein hallinto-oikeus on tänään antamallaan toisella päätöksellä hylännyt B:n samaa hallinto-oikeuden päätöstä koskevan valituslupahakemuksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei valituksenalaiselta osin muuteta muutoin kuin siten, että hallinto-oikeuden päätökseen sisältyvä lausuma asian palauttamisesta perusopetusjohtajalle uudelleen käsiteltäväksi poistetaan.

Perustelut

Perusopetuslain 32 §:n 1 momentin mukaan, jos perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Pykälän 2 momentin mukaan oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta, saa koulumatka kestää enintään kolme tuntia.

Yhdeksättä luokkaa lukuvuonna 2016–2017 käyneen A:n koulumatka Kungsvägens skolaan Sipooseen on yli viisi kilometriä, joten hänellä on koulumatkan pituuden perusteella oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen. Koska A on yli 13-vuotias, hänen päivittäinen koulumatkansa saa kestää enintään kolme tuntia.

Järvenpään kaupungin perusopetusjohtaja on 5.8.2016 (§ 74) päättänyt myöntää A:lle koulukuljetuksen koulukuljetusautolla niille päiville, joina hänen koulumatkaansa kuluva aika ylittyy kolmella tunnilla. Muina päivinä kuljetus on myönnetty linja-autolla. Päätös on koskenut lukuvuotta 2016–2017.

Päätöksestä ilmenee, että oppilaan käymässä koulussa opetus tapahtuu jaksoissa, jotka vaihtuvat kuuden viikon välein. Järvenpään kaupungin perusopetusjohtajan tehdessä A:n koulukuljetusta koskevan päätöksensä tiedossa on ollut ainoastaan ensimmäisen jakson lukujärjestys. Päätös on kuitenkin tehty koko lukuvuodeksi ja siinä on edeltä ilmenevän mukaisesti todettu, että koulumatkaan kuluva aika tarkistetaan jokaiselle jaksolle erikseen. Kaupunki on hallinto-oikeudessa esittänyt laskelmat toisen jakson koulumatkoihin kuluvasta ajasta.

Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään kumonnut perusopetusjohtajan päätöksen muiden kuin ensimmäisen ja toisen opetusjakson osalta ja palauttanut asian tältä osin perusopetusjohtajalle uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeus on perustellut ratkaisuaan sillä, että kaupunki ei ole esittänyt selvitystä oppilaan koulumatkoihin kuluvan ajan pituudesta muiden jaksojen osalta. Hallinto-oikeus on edelleen todennut, että kaupungin on tehtävä valituksenalainen, oikeastaan valituskelpoinen, päätös myös lukuvuoden muiden jaksojen osalta siinä vaiheessa, kun sillä on tiedossa näiden jaksojen lukujärjestykset.

Asiassa on Järvenpään kaupunginhallituksen valituksesta ratkaistavana, onko koulukuljetusta koskeva päätös voitu tehdä koko lukuvuotta varten sillä tavoin avoimena, että koulumatkan kesto linja-autoa käyttäen tarkistetaan jokaiselle jaksolle erikseen ja oppilaan koulukuljetus hoidetaan koulukuljetusautolla niinä päivinä, joina koulumatka linja-autolla kestäisi tämän tarkistuksen mukaan yli kolme tuntia. Kaupunginhallituksen valituksesta ilmenee, että linja-autolla tehtävien koulumatkojen keston tarkistaminen on tarkoitettu tehtävän ilman, että asiasta tehdään uusia valituskelpoisia päätöksiä.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että oppilaan oikeudesta perusopetuslain 32 §:n 1 momentissa tarkoitettuun maksuttomaan kuljetukseen on tehtävä hallintopäätös, johon asianosaiset voivat perusopetuslain 42 §:n mukaisesti hakea valittamalla muutosta hallinto-oikeudelta. Asianosaisten oikeusturva ja päätöksen asianmukainen tuomioistuinvalvonta edellyttävät, että päätös perustuu riittävään selvitykseen koulumatkan kestosta. Hallinto-oikeuden on esitetyn selvityksen perusteella voitava varmistua siitä, että myös koulumatkan keston laskentatapa on asianmukainen. Kun hallinto-oikeudelle ei esillä olevassa asiassa ole esitetty tästä lainkaan selvitystä ensimmäisen ja toisen opetusjakson jälkeiseltä ajalta, hallinto-oikeuden on tullut kumota päätös tältä osin ja palauttaa asia perusopetusjohtajalle uudelleen käsiteltäväksi.

Valittaja on katsonut, että vaatimus valituskelpoisen päätöksen tekemisestä kullekin opetusjaksolle erikseen ei perustu lakiin ja kuormittaa hallintoa liikaa. Korkein hallinto-oikeus toteaa tältä osin, että asianosaisten oikeusturva ja päätöksen tuomioistuinvalvonta eivät esillä olevassa tilanteessa välttämättä edellytä sitä, että kuljetuksen järjestämistavasta tehdään erillinen päätös kullekin opetusjaksolle, kunhan pidempää ajanjaksoa koskeva päätös tehdään siten, että myös sen laskentatavan asianmukaisuus, jolla linja-autolla tehtävän koulumatkan kesto seuraavien opetusjaksojen aikana määräytyy, voidaan päätöksestä valittamalla saattaa tuomioistuimen arvioitavaksi. Esillä olevassa asiassa tarvittavat, tuomioistuinvalvonnan edellyttämät laskelmat linja-autolla tehtävän koulumatkan kestosta olisi mahdollista tehdä koulun alkamis- ja päättymisaikojen sekä linja-autoaikataulujen perusteella myös ilman kunkin opetusjakson lukujärjestystä. Näin meneteltäessä tämän päätöksen perusteella voitaisiin kunkin opetusjakson lukujärjestyksen valmistuttua todeta, kestääkö oppilaan koulumatka jonakin tai joinakin viikonpäivinä yli kolme tuntia. Tällöin asianosaisten oikeusturva ja päätösten tuomioistuinvalvonnan toteutuminen eivät edellyttäisi erillisten valituskelpoisten päätösten tekemistä kullekin opetusjaksolle.

Näillä perusteilla ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys sekä se, että ajanjakso, jota Järvenpään kaupungin perusopetusjohtajan päätös on koskenut, on jo kulunut, hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei ole valituksenalaiselta osin perusteita muulla tavalla muuttaa kuin siten, että hallinto-oikeuden päätökseen sisältyvä lausuma asian palauttamisesta perusopetusjohtajalle uudelleen käsiteltäväksi on poistettava.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Niilo Jääskinen, Outi Suviranta, Timo Räbinä, Pekka Aalto ja Maarit Lindroos. Asian esittelijä Riitta Kreula.