KHO:2017:167

Ympäristölupaa oli haettu broilerikasvattamotoiminnan laajentamiselle siten, että olemassa olevan 25 500 broilerin kasvattamon lähelle rakennetaan uusi 54 000 broilerin kasvattamo. Kun otettiin huomioon alueen luonne, maastonmuodot, hajun esiintymisestä saatu selvitys ja uuden kasvattamon sijoittuminen kauemmas useimmista häiriintyvistä kohteista sekä hajuhaitan rajoittamiseksi annetut korkeimman hallinto-oikeuden muuttamat lupamääräykset, hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei haetussa laajuudessa ennalta arvioiden aiheutunut lähialueen asukkaille ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, vaikka etäisyydet lähimpiin asuntoihin jäivätkin toiminnan laajuuteen nähden lyhyiksi.

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 3 §, 41 § 1 momentti, 42 § 1 momentti 5 kohta, 43 § 1 momentti ja 55 § 3 momentti

Laki eräistä naapuruussuhteista 17 § 1 momentti

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 7.6.2016 nro 16/0289/3

Asian aikaisempi käsittely

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 6.2.2014 nro 19/2014/1 myöntänyt Ylibut Ky:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan broilerien kasvatustoiminnalle ja sen laajentamiselle Seinäjoen kaupungin Untamalan kylässä sijaitsevalla tilalla Yliluoma 743-439-5-80. Ympäristölupa on myönnetty siten, että broilerikasvattamoissa voidaan pitää enintään 79 500 broileria kasvatuserää kohden. Nykyisessä broilerikasvattamossa on tilat enintään 25 500 broilerille kasvatuserää kohden ja rakennettavassa broilerikasvattamossa enintään 54 000 broilerille kasvatuserää kohden.

Aluehallintovirasto on määrännyt, että lihanautojen kasvatustoiminta tilalla tulee lopettaa pysyvästi ennen uuden broilerikasvattamon käyttöönottoa.

Päätöksen lupamääräykset kuuluvat seuraavasti:

1. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi

Broilerikasvattamoissa muodostuva lanta tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevalla lantalaatalla siten, että lantaa ei joudu ympäristöön.

Broilerikasvattamoista muodostuvan lannan varastotilavuutta tulee olla vähintään 1 193 m³­. Lantalaatan laajennus tulee toteuttaa hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti siten, että lantalaatan pohjan ala on vähintään 1 219 m². Lantalaatan mitoituksessa tulee huomioida myös toiminnanharjoittajan broilerimunittamon toiminnasta muodostuvan lannan varastotilavuustarve. Lantalaatan laajennus tulee olla käyttövalmiina ennen uuden broilerikasvattamon käyttöönottoa. Lantalaatalla varastoitavan kuivikelannan kuiva-ainepitoisuus tulee olla vähintään 40 %. Hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti lantalaatan yksi reuna tulee olla varustettuna metrin korkuisella betonireunalla ja laatan pohja tulee muotoilla siten, että kaadot ovat laatan keskipistettä kohti. Tarvittaessa valumat lantalaatalta ympäristöön tulee estää riittävällä turvekerroksella laatan reunoilla.

Rakennettavan broilerikasvattamon pohjarakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Myös nykyisen broilerikasvattamon pohjarakenteet tulee olla rakennettu vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti.

Eläinsuojien pesu- ja desinfiointivedet tulee johtaa vesitiivistä materiaalia oleviin umpisäiliöihin. Eläinsuojien pesu- ja desinfiointivesien varastotilavuutta tulee olla yhteensä vähintään 120 m^­3, kun broilerikasvattamoiden pesussa käytetään hakemuksen mukaisesti painepesuripesua. Uusi pesuvesisäiliö (yli 81 m³­) tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista ja kattaa kiinteällä katteella. Nykyinen pesuvesisäiliö (noin 90 m³­) tulee olla rakennettu myös vesitiiviistä materiaalista ja se tulee pitää katettuna kiinteällä katteella.

Rakennettavan broilerikasvattamon sosiaalitilojen WC-vedet tulee käsitellä talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen (209/2011) mukaisesti johtamalla jätevedet esimerkiksi riittävän kokoiseen ja katettuun erilliseen umpisäiliöön tai jätevedet tulee käsitellä kaupungin muulla hyväksymällä tavalla. Nykyisen broilerikasvattamon sosiaalitilojen WC-vedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen 209/2011 mukaisesti 15.3.2016 mennessä johtamalla jätevedet esimerkiksi riittävän kokoiseen ja katettuun erilliseen umpisäiliöön tai jätevedet tulee käsitellä kaupungin muulla hyväksymällä tavalla. Umpisäiliöt tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa Lakeuden jätelautakunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä.

Broilerikasvattamoiden lannan lastausalueet tulee olla tiivispohjaista materiaalia esimerkiksi betonia tai asfalttia. Rakennettavan broilerikasvattamon lannan lastausalue tulee viemäröidä erilliseen riittävän kokoiseen umpisäiliöön tai broilerikasvattamon pesuvesisäiliöön. Kasvattamoiden lannan lastausalueet tulee puhdistaa lannasta välittömästi lannan kuormauksen päätyttyä. Broilerikasvattamoiden piha- ja kulkutiet, mikäli niitä ei ole asfaltoitu, tulee pitää riittävän kovapohjaisina. Broilerikasvattamoiden piha-alueiden valumavedet tulee johtaa poispäin Lamminkankaan pohjavesialueesta.

Lannan kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne pesuvesisäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. Lannan, pesu- ja jätevesien säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi.

2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen

Lanta, eläinsuojien pesuvedet ja rakennettavan broilerikasvattamon lannan lastausalueelta kertyvät vedet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lantaa ja pesuvettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 284 hehtaaria.

Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus.

Lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lantaa, tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi.

Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10.-15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10.-15.4. välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %.

Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää pesuvesiä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjavesialueen varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuville pelloille, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan välittömästi. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 -100 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Eläinsuojien pesuvesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty.

Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa.

3. Hajuhaittojen vähentäminen

Broilerikasvattamoiden kuivikemateriaalina tulee käyttää pääasiassa turvetta. Broilerikasvattamoiden poistoilma tulee johtaa ulos eläinsuojien katolla sijaitsevien poistoilmahormien kautta. Lisäksi broilerikasvattamoissa voidaan käyttää ns. kesäkäytössä olevia jättipuhaltimia. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilat on pidettävä siistinä ja sisäilman lämpötila mahdollisimman alhaisella tasolla. Broilerikasvattamoiden ilmastoinnin ja olosuhteiden hallintaan liittyvien ohjausjärjestelmien kunnosta ja käytöstä tulee huolehtia siten, että hajuhaitat pysyvät mahdollisimman pieninä. Eläinsuojien, pesu- ja jätevesisäiliöiden ympäristö sekä kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa.

Lanta tulee mullata tai pelto kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Broilerikasvattamoista noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltoalueilla lanta tulee mullata välittömästi, viimeistään neljän tunnin kuluessa levityksestä. Lanta on hyödynnettävä siten, että lannan levitysalojen välittömässä läheisyydessä asuville ei aiheuteta hajuhaittaa. Lanta on levitettävä tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureihin nähden suotuisat. Lannan levitystä juhlapyhinä tulee välttää.

4. Melu

Eläinsuojien toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää asumiseen käytettävillä alueilla melun keskiäänitason (L_Aeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 55 dB eikä yöohjearvoa 50 dB (klo 22.00–7.00) välisenä aikana.

Lannan ja rehujen kuljetukset sekä rehukuljetuksien purku tulee pyrkiä järjestämään arkisin (ma–pe) klo 7.00–22.00 välisenä aikana.

5. Jätteet

Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään. Toiminnassa muodostuvien jätteiden varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle.

Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan Lakeuden jätelautakunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan Lakeuden jätelautakunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti.

Jäteöljyt ja muut vaaralliset jätteet on varastoitava katetussa tiivispohjaisessa varastossa, josta mahdolliset valumat voidaan kerätä talteen. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä.

6. Eläinjätteet

Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata.

Ruhojen ja muun toiminnassa syntyvän eläinjätteen varastointi tulee tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa.

7. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi

Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Kemikaalien varastointi ja käsittely tulee tapahtua siten, ettei niistä aiheudu maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumista.

Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella.

Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa.

Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi hätäkeskukselle.

8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi

Lannan, pesu- ja jätevesien säilytystiloja sekä polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava.

Lannasta tulee tehdä lanta-analyysit kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein.

Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot:

- eläinten määrä

- toiminnassa muodostuva lannan, pesu- ja jätevesien määrä (m³­/vuosi)

- lannan, pesu- ja jätevesien toimituspaikat tai vastaanottajat ja -ajankohdat

- kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat

- lanta-analyysin tulokset

- tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista

- uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset

- Euroopan päästörekisteriin (E-PRTR) raportoitavat tiedot (ammoniakki NH3)

Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee laatia käyttämällä ensisijaisesti sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI –järjestelmä, www.tyvi.fi tai vastaava järjestelmä valvontaviranomaisen ohjeen mukaan).

9. Häiriö- ja poikkeustilanteet

Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen valvontaviranomaiselle ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi.

10. Muut määräykset ja toiminnan muutokset

Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Erityisesti toiminnanharjoittajan tulee seurata hajupäästöjen vähentämiseen liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon.

Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa.

11. Käyttöönottoilmoitus

Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennettavan broilerikasvattamon ja lantalaatan laajennusosan käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. Lisäksi toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle lihanautakasvattamon toiminnan pysyvästä lopettamisesta ja toimittaa valvontaviranomaiselle tiedoksi Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen tekemä päätös koskien lihanautakasvattamon ympäristöluvan raukeamista.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin nyt on kysymys, hylännyt A:n, B:n, C:n, D:n, E:n, F:n ja J:n valituksen sekä vaatimukset oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään näiltä osin seuraavasti:

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulain (4.2.2000/86) 3 §:n mukaan ympäristön pilaantumisella tarkoitetaan sellaista ihmisen toiminnasta johtuvaa aineen, energian, melun, tärinän, säteilyn, valon, lämmön tai hajun päästämistä tai jättämistä ympäristöön, jonka seurauksena aiheutuu joko yksin tai yhdessä muiden päästöjen kanssa muun muassa terveyshaittaa, ympäristön yleisen viihtyisyyden vähentymistä, vahinkoa tai haittaa omaisuudelle tai muu näihin rinnastettava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Terveyshaitalla tarkoitetaan sellaista ihmisessä todettavaa sairautta, muuta terveydenhäiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä.

Ympäristölupa on ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan myönnettävä, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin (17.6.2011/647) mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, ympäristönsuojelulain 7 - 9 §:ssä kiellettyä seurausta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella taikka eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Lisäksi sijoittamisessa on noudatettava, mitä 6 §:ssä säädetään.

Ympäristönsuojelulain 6 §:n (4.2.2000/86) 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Pykälän 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski, alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset sekä muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.

Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin (4.2.2000/86) mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä.

Hankkeen kuvaus ja aiempi toiminta sijoituspaikalla

Ylibut Ky:n hakemus koskee olemassa olevan broilereiden kasvatustoiminnan laajentamista Seinäjoen kaupungin Untamalan kylässä sijaitsevalla tilalla Yliluoma 5:80. Seinäjoen kaupungin ympäristölautakunta on 25.3.2011 myöntänyt Ylibut Ky:lle ympäristöluvan toiminnan muuttamiselle kalkkunoiden kasvatuksesta broilerien kasvatukseen. Ympäristölupa on myönnetty enintään 25 500 broilerille. Hakemuksen mukainen broilerikasvattamon laajennus on tarkoitus toteuttaa rakentamalla uusi kasvattamorakennus noin 190 metrin etäisyydelle nykyisestä broilerikasvattamosta. Uuteen kasvattamoon tulee tilat 54 000 broilerille. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee yhteensä 79 500 broileria. Hakemuksen mukaan laajennushankkeen toteutuessa Yliluoman Maatalousyhtymä lopettaa lihanautojen kasvatuksen tilalla. Lihanautakasvattamossa on tilat 110 lihanaudalle, joista 11 kpl on alle kuuden kuukauden ikäisiä.

Asiakirjojen mukaan toiminta sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella, jolla ei ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. Eläinsuojien lähiympäristö on pelto- ja metsäaluetta.

Valituksenalaisen päätöksen mukaan etäisyys olemassa olevasta broilerikasvattamosta lähimpiin vakinaisessa käytössä oleviin asuinrakennuksiin on noin 160 metriä, 215 metriä ja 360 metriä. Lähimmät vapaa-ajanasunnot sijaitsevat noin 85 metrin, 105 metrin, 120 metrin, 140 metrin, 180 metrin ja 190 metrin etäisyydellä nykyisestä broilerikasvattamosta. Etäisyys suunnitellusta eläinsuojan laajennusrakennuksesta lähimpiin asuinrakennuksiin on noin 200 meriä, 250 metriä ja 390 metriä ja lähimpiin vapaa-ajanasuntoihin noin 230 metriä, 270 metriä, 320 metriä, 340 metriä ja 370 metriä. Muutoksenhakijoiden kiinteistöistä lähimpänä sijaitsee C:n ja D:n kiinteistö. Etäisyys kiinteistöltä uuteen broilerikasvattamoon on noin 200 metriä ja nykyiseen broilerikasvattamoon noin 160 metriä. Muiden muutoksenhakijoiden kiinteistöt sijaitsevat alle 400 metrin päässä uudesta ja nykyisestä kasvattamorakennuksesta. Lähin häiriintyvä kohde sijaitsee noin 50 metrin etäisyydellä lihanautakasvattamosta.

Asiakirjojen mukaan lähimpiin vesistöihin, Untamalanluomaan ja Valkiajärveen, on matkaa noin 430 ja 910 metriä suunnitellusta broilerikasvattamosta. Nykyinen broilerikasvattamo sijaitsee Lamminkankaan pohjavesialueen rajalla. Nykyinen lihanautakasvattamo sijaitsee pohjavesialueella. Rakennettava broilerikasvattamo sijoittuu Lamminkankaan pohjavesialueen ulkopuolelle, noin 100 metriä pohjavesialueen rajalta. Untamalan Vesi Oy:n pohjavedenottamo sijaitsee noin 400 metrin etäisyydellä suunnitellusta broilerikasvattamosta.

Asiakirjojen mukaan broilerikasvattamoiden lannankäsittely tapahtuu täyskuivikepohjalla. Kuivikkeena käytetään turvetta ja kutteria. Kuivikepohjat tyhjennetään jokaisen kasvatuserän jälkeen noin 6 - 7 kertaa vuodessa ja kuivikelanta varastoidaan lantalaatalla. Olosuhteiden salliessa lanta levitetään peltokasveille välittömään hyötykäyttöön ilman välivarastointia. Lantalaatta sijaitsee noin 730 metrin etäisyydellä rakennettavasta broilerikasvattamosta.

Vaihtoehtoinen sijoituspaikka

Muutoksenhakijat ovat valituksessaan esittäneet, että uuden broilerikasvattamon vaihtoehtoista sijoituspaikkaa ei ole riittävällä tavalla selvitetty ottaen huomioon hakijan hallinnassa olevat maa-alueet.

Asiakirjojen mukaan uuden broilerikasvattamon vaihtoehtoista sijoittamista on ympäristölupahakemuksen käsittelyn yhteydessä selvitetty. Aluehallintovirasto on päätöksessään katsonut, että ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaisia vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja ei sijaitse lähialueella siten, että hankkeesta ei muodostuisi kokonaan uutta hanketta. Lupahakemukseen liitetyssä Atria Chick Oy:n lausunnossa on todettu, että eri tuotantovaiheet pyritään tautien minimoimiseksi pitämään erillään. Broilerimunittamolla ja broilerikasvattamolla tulee siten olla etäisyyttä vähintään kilometri.

Näin ollen asiaa ei ole syytä palauttaa uudelleen käsiteltäväksi muun mahdollisen sijoituspaikan selvittämiseksi.

Hajuhaitat

Eläinsuojan toiminnassa hajua aiheutuu eläinsuojan ilmanvaihdosta sekä lannan varastoinnista ja käsittelystä. Valituksenalaisessa päätöksessä on annettu toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen ehkäisemiseksi lupamääräyksiä.

Lupamääräyksen 3 mukaan broilerikasvattamoiden kuivikemateriaalina tulee käyttää pääasiassa turvetta. Broilerikasvattamoiden poistoilma tulee johtaa ulos eläinsuojien katolla sijaitsevien poistoilmahormien kautta. Lisäksi broilerikasvattamoissa voidaan käyttää ns. kesäkäytössä olevia jättipuhaltimia. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilat on pidettävä siistinä ja sisäilman lämpötila mahdollisimman alhaisella tasolla. Broilerikasvattamoiden ilmastoinnin ja olosuhteiden hallintaan liittyvien ohjausjärjestelmien kunnosta ja käytöstä tulee huolehtia siten, että hajuhaitat pysyvät mahdollisimman pieninä. Eläinsuojien, pesu- ja jätevesisäiliöiden ympäristö sekä kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa.

Lanta tulee mullata tai pelto kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Broilerikasvattamoista noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltoalueilla lanta tulee mullata välittömästi, viimeistään neljän tunnin kuluessa levityksestä. Lanta on hyödynnettävä siten, että lannan levitysalojen välittömässä läheisyydessä asuville ei aiheuteta hajuhaittaa. Lanta on levitettävä tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureihin nähden suotuisat. Lannan levitystä juhlapyhinä tulee välttää.

Lupamääräyksessä 1 on annettu määräyksiä lantaloiden rakenteista sekä lannan ja jätevesien varastoinnista. Lupamääräyksessä 2 on annettu lannan ja jätevesien hyödyntämistä koskevia määräyksiä. Lupamääräyksen 2 mukaan lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lantaa, tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10. - 15.4. välisenä aikana.

Ympäristönsuojelulain mukaista terveyshaittaa arvioidaan lähtökohtaisesti väestön keskimääräisen terveydentilan perusteella. Terveyshaittaa arvioitaessa ei voida ottaa huomioon esimerkiksi keskimääräisestä poikkeavaa alttiutta.

Pohjavesivaikutukset

Asiakirjojen mukaan hakemuksen mukaisen uuden broilerikasvattamon sijaintipaikka on Lamminkankaan pohjavesialueen ulkopuolella. Nykyinen broilerikasvattamo sijaitsee pohjavesialueen rajalla. Tilanne pohjavesialueella paranee kun pohjavesialueella harjoitettavasta lihanautojen kasvatustoiminnasta luovutaan.

Valituksenalaisen päätöksen lupamääräyksessä 1 on annettu määräyksiä eläinsuojien ja lantaloiden rakenteista sekä lannan ja jätevesien varastoinnista. Lupamääräyksessä on 2 on annettu määräyksiä lannan ja jätevesien hyödyntämisestä.

Johtopäätös

Kun erityisesti otetaan huomioon hakemuksen mukainen toiminnan luonne, toiminnan laajuus ja sijainti alueella, jolla jo aiemmin on harjoitettu broilerinkasvatusta ja muuta maataloutta, alueen pohjavesioloista saatu selvitys, muutoksenhakijoiden asuinrakennusten etäisyydet eläinsuojasta ja päätöksessä asetetut lupamääräykset, hallinto-oikeus katsoo, että eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu hakemuksen sekä lupamääräysten mukaisesti toimittaessa kohtuutonta rasitusta, terveyshaittaa tai muutakaan ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentissa kiellettyä seurausta.

Hakemuksen mukaiselle sijoittamiselle ei myöskään ole ympäristönsuojelulain 42 §:n 2 momentissa tarkoitettua kaavoituksellista tai muuta estettä. Aluehallintovirasto on antanut toiminnasta aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi lupamääräyksiä, joita hallinto-oikeus pitää riittävinä.

Toiminnasta mahdollisesti aiheutuviin haittoihin sekä lupamääräysten noudattamatta jättämiseen voidaan tarvittaessa puuttua ympäristönsuojelulain valvontaa ja hallintopakkoa koskevien säännösten nojalla.

Oikeudenkäyntikulut

Kun otetaan huomioon asian laatu, asian lopputulos sekä Ylibut Ky:n asema luvanhakijana, ei ole kohtuutonta, että osapuolet joutuvat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Hallintolainkäyttölaki 74 § 1 mom

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Johan Hagman, Varpu Kujanpää (eri mieltä) ja Heikki Huhta. Esittelijä Merja Kivistö.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A ja B ja heidän asiakumppaninsa ovat valituksessaan vaatineet ensisijaisesti, että hallinto-oikeuden ja aluehallintoviraston päätökset kumotaan ja ympäristölupahakemus hylätään. Toissijaisesti muutoksenhakijat ovat vaatineet, että asia palautetaan aluehallintovirastolle ympäristöluvan myöntämisedellytysten täyttymisen selvittämiseksi. Lisäksi muutoksenhakijat ovat vaatineet, että aluehallintovirasto tai toissijaisesti luvan hakija velvoitetaan korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa korkoineen.

Vaatimustensa tueksi muutoksenhakijat ovat esittäneet muun ohella seuraavaa:

Hallinto-oikeuden enemmistö on arvioinut virheellisesti asiassa sovellettavan vanhan ympäristönsuojelulain 42 §:ssä kiellettyjen seuraamusten aiheutumista. Broilerikasvatuksen laajentamisesta aiheutuu kohtuutonta hajuhaittaa sekä terveyshaittaa liian lyhyiden suojaetäisyyksien vuoksi. Hankkeen vaihtoehtoista sijaintipaikkaa ei ole riittävällä tavalla selvitetty. Pohjavesialueen läheisyyttä ei myöskään ole riittävällä tavalla huomioitu.

Hallinto-oikeus ei ole päätöksessään huomioinut lainkaan kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen 1/2010 liitteessä 4 esitettyjä vähimmäisetäisyyssuosituksia ja erityisesti paikallisten olosuhteiden vaikutusta hajuhaittaan. Siitä huolimatta, että myönnettyyn lupaan sisältyy määräyksiä hajuhaitan minimoimiseksi, ei vähimmäisetäisyyksiä voida sivuuttaa, etenkin kun kyseessä on nimenomaan siipikarjatuotanto ja vaativat paikalliset olosuhteet.

Mainitun ohjeen mukaan vähimmäisetäisyyden tulee olla ainakin 335 metriä ja vaativissa olosuhteissa, joksi broilerinkasvatustoiminta yleensä katsotaan, 410 metriä. Nyt lähin asutus on alle 200 metrin päässä. Hajun esiintymiseen vaikuttavat tuulensuunnat, ilman lämpötila, kerrostuneisuus ja kosteus sekä ympäröivän maaston korkeussuhteet. Siipikarjan lannan korkeat ammoniakkipitoisuudet sekä tehokas ilmanvaihto lisäävät tuotannosta aiheutuvaa hajuhaittaa. Sikaloiden ja siipikarjatilojen hajuhaittaa pidetään voimakkaampana ja ärsyttävämpänä kuin vastaavan eläinyksikkökoon lihanauta- tai lypsykarjatuotannosta aiheutuvaa hajuhaittaa. Ohjeessa on erikseen todettu, että laajennus ei saisi aiheuttaa lisähaittaa.

Ottaen huomioon broilerien eläinyksikkömäärän kasvu kolminkertaiseksi kyseessä on uuteen toimintaan rinnastettava hanke. Siipikarjasta aiheutuu enemmän hajuhaittaa kuin poistuvasta naudankasvattamosta edellä mainitun ammoniakin vuoksi, joten sen takia tosiasiassa toiminta kasvaa kolminkertaiseksi. Hajuhaitta kasvaa huomattavasti nykyisestä.

Alueen maanpinnan muodot ja kasvillisuus tekevät hajuhaitasta vielä voimakkaamman. Tuotantolaitoksen ympärillä ei ole suojapuustoa. Peltoaukea on kallioiden ympäröimä, joten hajut jäävät "vellomaan" ilmaan eikä tuulen voimakkuus oikeastaan vaikuta hajuhaitan voimakkuuteen. Kiinteistöt sijaitsevat tuotantolaitoksen ympärillä siten, ettei tuulen suunta vaikuta aiheutuvaan hajuhaittaan. Näitä seikkoja hallinto-oikeus ei ole lainkaan ottanut huomioon. Esimerkiksi E:n ja F:n kiinteistö on metsän ja kallioiden ympäröimä ja siitä on täysin esteetön kulku nyt olemassa olevalle kasvattamolle ilman mitään suojakasvustoa. Hajuhaitta on jo nyt voimakas.

Korkein hallinto-oikeus on aiemmin hylännyt yhtiön lupahakemuksen koskien kalkkunankasvatusta. Ratkaisu perustuu osaltaan nimenomaan paikallisiin olosuhteisiin eli maaston haitalliseen muotoon ja suojakasvuston puuttumiseen sekä siten kohtuuttoman rasituksen ja terveyshaitan aiheutumiseen.

Lupamääräysten vähimmäistaso perustuu parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Tasoltaan parhaankaan käyttökelpoisen tekniikan käyttö eläinsuojassa ei takaa luvan myöntämisedellytysten täyttymistä. Jos toiminnan sijoituspaikka on ympäristön kannalta huono, luvan myöntäminen voi edellyttää tehokkaampiakin tekniikoita. Siipikarjan osalta tunnetaan jo ilmanpuhdistusjärjestelmien suodatusmenetelmiä, muun muassa märkäpesurin käyttö tai 2/3-vaiheinen ilmanpuhdistusjärjestelmä. Nyt kyseessä olevassa asiassa broilerimäärän lisäys on huomattava, minkä vuoksi voidaan edellyttää tehokkaampien tekniikoiden käyttöä. Toiminnanharjoittaja on esittänyt ainoastaan tavanomaisia keinoja kuten poistoilman johtamista korkealle ja lannan varastointiin ja käsittelyyn liittyviä toimia, mitkä on otettu huomioon suojaetäisyyssuosituksia harkittaessa.

Sillä seikalla, että alue on maatalousvaltaista jo ennestään, ei ole oleellista merkitystä. Kyse on vaativan broilerikasvatuksen huomattavasta kasvusta aivan valittajien omistamien kiinteistöjen läheisyydessä. Muu alueella ennestään harjoitettu maatalous on eri tyyppistä, pääosin viljan viljelyä. Lähin karjatila sijaitsee noin 1,6 kilometrin päässä C:stä ja D:stä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa KHO 2015:117 on nimenomaan huomioitu ympäröivän asutuksen sijainti suhteessa hankkeeseen sekä tuotantomäärän huomattava kasvu ja siitä seuraava merkittävä hajun lisääntyminen lähietäisyydellä, jonka ennakoiminen on suhteellisen vaikeaa etukäteen. Varovaisuusperiaatteen mukaan lupaa ei tullut myöntää.

Toiminnasta aiheutuu myös terveyshaittaa, jonka erityisesti C ja J ovat kokeneet voimakkaana. C:llä on ollut hengitysvaikeuksia tänä keväänä lannan levityksen aikana, jolloin hän ei ole voinut oleskella ulkona lainkaan. Ammoniakkipäästöjä ei ole lainkaan selvitetty lupaprosessin aikana, joten yleisesti aiheutuvaa terveyshaittaakaan ei voida poissulkea. Luvan myöntäminen tulisi osaltaan lisäämään C:lle aiheutuvaa haittaa huomattavasti. Osa C:n ja D:n peltoalueesta rajoittuu suoraan uuteen tuotantolaitokseen, mikä estäisi C:n osallistumisen peltotöihin.

Hallinto-oikeus on arvioinut virheellisesti ympäristönsuojelulain 6 §:n 2 momentin soveltumista muun sijaintipaikan selvittämisestä. Luvanhakija omistaa yli 60 hehtaaria maata, minkä vuoksi etenkin ottaen huomioon broilerintuotannon kolminkertaistuminen sijaintipaikkaa tulee arvioida perusteellisemmin Atria Chick Oy:n lausunnosta huolimatta. Ympäristönsuojelulain esitöiden (HE 84/1999 vp) mukaan muiden sijoituspaikkojen olemassaolo saattaisi yhdessä muiden tekijöiden kanssa estää luvan myöntämisen, jos sijoittumispaikan valinnalla voitaisiin kustannustehokkaimmalla tavalla estää ympäristöhaittojen syntyä, eikä kokonaan toisen paikan valinnalle olisi esteitä.

Toiminta laajentuu huomattavasti tehokkaammaksi eikä kasvattamoa voida missään tapauksessa enää tulevaisuudessa laajentaa. Mikäli kasvattamo nyt laajennetaan myönnetyn luvan mukaisesti, sitä ei voida enää tulevaisuudessa sijoittaa muualle. Mikäli nyt rakennettava kasvattamo rakennettaisiin alueelle, jossa ei ole asutusta, voitaisiin sitä edelleen jatkossa tarpeen mukaan laajentaa Atria Oyj:n intressien mukaisesti. Hallinto-oikeus ei ole lainkaan huomioinut tätä seikkaa kokonaisharkinnassa. Muutoinkin tulisi harkita kokonaan munitustoimintaan siirtymistä, koska sen laajennus olisi helposti toteutettavissa.

Lisäksi on otettava huomioon pohjavesialueen läheisyys ja hankkeen mahdolliset vaikutukset siihen. Lamminkankaan pohjavesialueella sijaitsee tärkeä pohjavedenottamo. Alueella on aloitettu Geologian tutkimuskeskuksen pohjavesialueiden geologinen rakenneselvityshanke, jonka tarkoituksena on selvittää alueen maaperän koostumusta.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue on valituksen johdosta antamassaan lausunnossa vaatinut valituksen ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen hylkäämistä, viitannut asiassa aiemmin lausumaansa ja esittänyt muun ohella seuraavaa:

Tilalla olevien nykyisten eläinsuojien (broilerikasvattamo 510 ey ja lihanautakasvattamo 244 ey) eläinyksikkömäärä on yhteensä noin 754 eläinyksikköä. Hakemuksen mukainen tuleva eläinmäärä (1 590 ey) on eläinyksiköinä noin 2,1-kertainen nykyisten ympäristölupien eläinmääriin (yhteensä 754 ey) nähden, joten kyseessä on olemassa olevan toiminnan laajennus. Laajennushankkeissa voidaan suojaetäisyyksiksi hyväksyä jonkin verran lyhyemmät etäisyydet kuin uusissa tai uuteen toimintaan rinnastettavissa hankkeissa.

Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen 1/2010 liitteessä 4 on esitetty uusien, talouskeskusten ulkopuolelle rakennettavien kotieläinsuojien vähimmäissuositusetäisyydet häiriintyvistä kohteista. Mikäli kyseessä olisi uusi, talouskeskuksen ulkopuolelle rakennettava eläinsuoja, vähimmäissuositusetäisyys häiriintyvästä kohteesta edellyttäisi kyseessä olevan kokoiselta 79 500 broilerin kasvatustoiminnalta (1 590 ey) vähintään 340 metrin etäisyyttä normaaleissa olosuhteissa ja vaativissa olosuhteissa vähintään 400 metrin etäisyyttä. Aluehallintovirasto toteaa, että kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen 1/2010 mukaiset vähimmäissuositusetäisyydet eivät ole viranomaisia sitovia vaan ne ovat ohjeellisia.

Valituksen jättäneiden asuin- ja vapaa-ajanrakennukset sijaitsevat noin 200 metrin, noin 270 metrin, noin 320 metrin ja noin 340 metrin etäisyydellä rakennettavasta broilerikasvattamosta ja noin 100 metrin, noin 160 metrin, noin 170 metrin ja noin 600 metrin etäisyydellä nykyisestä broilerikasvattamosta. Aluehallintovirasto katsoo, että suojaetäisyydet valituksen jättäneiden asuin- ja vapaa-ajanrakennuksiin ovat riittävät, kun otetaan huomioon toiminnan laajuus ja annetut lupamääräykset. Ratkaisussa on otettu huomioon, että lupahakemuksessa esitetyn mukaisesti lihanautojen kasvatustoiminta tilalla lopetetaan ennen uuden broilerikasvattamon käyttöönottoa.

Broilerien kasvatustoiminnan hajuhaitat painottuvat kasvatuserän loppukasvatusvaiheeseen sekä kasvattamoiden kuivikepohjien tyhjäysajankohtaan, joka tapahtuu 6–7 kertaa vuodessa. Eläinsuojien ympäristöluvissa ei ole yleisesti vaadittu haju- ja pölypäästöjen mittaamista päästömittauksin tai mallinnuksen avulla, koska päästömittaukset ja -mallinnukset ovat kustannuksiltaan korkeita toiminnan laajuuteen nähden. Eläinsuojien hajupäästöille ei ole myöskään raja-arvoja lainsäädännössä. Eläinsuojien hajupäästöjen vähentämisen osalta merkittävää on riittävät suojaetäisyydet häiriintyviin kohteisiin.

Luvan myöntämisedellytyksiä tutkittaessa on selvitetty, että ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaisia vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja ei sijaitse lähialueella siten, että hankkeesta ei muodostuisi luvanhakijalle kokonaan uutta hanketta. Lupahakemukseen liitetyssä Atria Chick Oy:n lausunnossa ja hakijan vastineessa on tuotu esille, että broilerimunittamoa ja broilerikasvattamoa ei voida sijoittaa saman talouskeskuksen alueelle, vaan niillä täytyy olla etäisyyttä vähintään kilometri.

Aluehallintovirasto on 1.7.2013 antamallaan päätöksellä hylännyt Ylibut Ky:n hakemuksen koskien broilerien kasvatustoiminnan laajentamista kyseessä olevalla tilalla Yliluoma RN:o 5:80, jossa uusi broilerikasvattamo oli suunniteltu nykyisen broilerikasvattamon itäpuolelle.

Uuden broilerikasvattamon sijaintipaikka sijaitsee Lamminkaan pohjavesialueen ulkopuolella. Nykyinen broilerikasvattamo sijaitsee Lamminkankaan pohjavesialueen rajalla. Ratkaisussa on otettu huomioon Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnossa todettu, että toiminnan laajentaminen pohjavesialueen ulkopuolella on mahdollista ja kun samalla pohjavesialueella harjoitettavasta lihanautojen kasvatustoiminnasta luovutaan, tilanne pohjavesialueen kannalta paranee.

Lupamääräyksissä 1 ja 2 on asetettu määräyksiä pohjaveden suojaamiseksi. Määräystä pohjaveden tarkkailusta ei ole katsottu tarpeen antaa broilerien kasvatustoiminnan osalta, koska rakennettava broilerikasvattamo sijaitsee pohjavesialueen ulkopuolella ja nykyinen broilerikasvattamo pohjavesialueen rajalla ja kun otetaan huomioon mitä lupamääräyksessä 1 on määrätty kasvattamoiden pohjarakenteiden ja pesuvesisäiliöiden materiaaleista ja pesuvesisäiliöiden 12 kuukauden varastointitarpeen mukaisesta mitoituksesta.

Poistoilman käsittely olisi parasta käyttökelpoista ympäristönsuojelutekniikkaa, mutta siihen ei lupamääräyksin voida kuitenkaan vielä velvoittaa menetelmiin liittyvien soveltuvuus- ja toimivuusongelmien vuoksi.

Sikojen ja kanojen tehokasvatuksen (Intensive rearing of poultry and pigs IRPP) osalta BAT-vertailuasiakirja/BAT-päätelmät ovat käsittelyvaiheessa.

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on valituksen johdosta antamassaan lausunnossa esittänyt seuraavaa:

Etäisyys rakennettavasta kasvattamosta lähimpiin asuin- ja vapaa-ajanrakennuksiin suunnitelman mukaisella paikalla on lyhimmillään noin 190 metriä. Ympäristöministeriön ohjeen mukainen etäisyysvaatimus vastaavan kokoiselle uudelle eläinsuojalle on noin 315–405 metriä. Nyt kyseessä on eläinmäärän 2,2-kertainen laajennus. Korkein hallinto-oikeus on aiemmassa oikeuskäytännössään katsonut, että yli 2,5-kertainen laajennus vastaa uuden eläinsuojan rakentamista. Korkeimman hallinto-oikeuden viimeaikaisen tulkinnan mukaan eläinmäärän kasvu 1,7-kertaiseksi voitaisiin kuitenkin tulkita uudeksi toiminnaksi. Vähimmäissuojaetäisyyksiä häiriintyviin kohteisiin on arvioitava tapauskohtaisesti toiminta ja ympäristön olosuhteet huomioon ottaen.

Alueella vallitsevat etelän ja lännen suunnalta puhaltavat tuulet, jolloin osa häiriintyvistä kohteista jää vallitsevien tuulten alapuolelle. Uusi kasvattamo rakennetaan olemassa olevasta kasvattamosta noin 180 metriä kaakkoon, poispäin lähimmistä häiriintyvistä kohteista, mutta kohti etelässä sijaitsevaa vapaa-ajanrakennusta. Sijaintipaikka on haasteellinen, sillä valituksen perusteella jo nykyinen toiminta on koettu ainakin osittain haitallisena.

Valituksessa mainitut ilmanpuhdistusjärjestelmien suodatusmenetelmät ole vielä yleisesti käytössä kotieläintaloudessa eikä saatavilla siten, että menetelmiä voitaisiin vielä velvoittaa sitovin lupamääräyksin käytettäväksi.

Yliluoman Broileri Oy (entinen Ylibut Ky) on valituksen johdosta antamassaan vastineessa vaatinut, että valitus hylätään ja muutoksenhakijat velvoitetaan korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut korkoineen. Yhtiö on lisäksi esittänyt muun ohella seuraavaa:

Kyseessä on toiminnan laajentaminen. Eläinten tuottama typpi lisääntyisi noin 1,8-kertaiseksi, fosfori noin 2,2-kertaiseksi ja ammoniakki noin 2,2-kertaiseksi. Vain osa ammoniakista haihtuu ilmaan kasvattamosta.

Koska nyt puheena olevassa tapauksessa kyseessä on laajennus eikä uusi hanke, tapaukseen sovelletaan lyhyempiä suojaetäisyyksiä. Pienten ja keskisuurten eläinsuojien laajennuksissa suositeltava etäisyys lähimmästä häiriintyvästä kohteesta on vähintään 100 metriä.

Pienempiä sijoitusetäisyyksiä puoltavat muun muassa naapuruston maa- ja metsätalousalue, poistoilman puhaltaminen korkealle, laajennuksen suuntautuminen poispäin mahdollisesti häiriintyvistä kohteista ja se, että lanta on turvelantaa.

Valituksessa on vahvasti liioiteltu broilerikasvattamon aiheuttamaa hajua. Kuten lupaehdoissa on määrätty, poistoilma tulee puhaltaa ylöspäin rakennuksen katolta. Tämä vähentää ratkaisevasti hajua. Lannan sisältämää ammoniakki ei suinkaan lisäänny kolminkertaiseksi vaan hieman yli kaksinkertaiseksi. Huomioon tulee myös ottaa se, että ammoniakki on ilmaa kevyempi kaasu. Ylös puhallettuna se laimenee nopeasti sekoittuessaan ilmaan.

Vallitsevat tuulensuunnat Ilmatieteen laitoksen Seinäjoen (Ylistaron) Pelmaan asemalta mitattuna ovat eteläkaakosta ja länsilounaasta. Valittajista ainoastaan E:n, F:n ja J:n loma-asunnot ovat vallitsevien tuulten alapuolella, toinen noin 270 metrin etäisyydellä ja toinen noin 320 metrin etäisyydellä. Lähimpänä oleva C:n ja D:n asuinrakennus on 200 metrin etäisyydellä ja harvoin tuulen alapuolella.

Valituksessa ei ole otettu huomioon lihanautojen kasvatuksen lopettamista. Varsinkin C:lle ja D:lle hajun väheneminen on tuntuva.

Broilerin kasvatuseriä on 6–7 vuodessa ja näistä kaksi kesällä. Ainoastaan kasvatuserien viimeisellä viikolla lannan tuotanto ja siten haju on suurempaa. Broilerikasvattamon tyhjäys kestää yhden päivän. Mahdollista jonkinlaista hajuhaittaa aiheutuu siten noin viikon ajan 6–7 kertaa vuodessa eli 1,5–2 kuukauden välein. Tämä ei ole kohtuutonta rasitusta.

Lanta varastoidaan noin 730 metrin päässä kasvattamosta sijaitsevalla lantalaatalla. Lannan kuljetuksesta ja kuormauksesta on annettu lupamääräykset. Kuormausten ja kuljetusten mahdollisesti aiheuttama hajuhaitta on hetkellistä.

Vastoin valituksessa väitettyä, alue on tyypillistä pohjalaismaisemaa. Korkeuserot ovat vain muutama metri. Korkeita kallioita ei ole peltoaukean ympärillä.

Luvanhakija tulee käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa, mikä on teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista silloin, kun se on saatavissa käyttöön yleisesti ja sitä voidaan soveltaa broilerinkasvattamolla kohtuullisin kustannuksin.

Kun otetaan huomioon esimerkiksi hajun tilapäisyys, vallitsevat tuuliolot, etäisyydet, maaston muoto ja poistoilman puhaltaminen korkealle ilmaan, haju ei aiheuta kenellekään kohtuutonta rasitusta.

Väitetystä terveyshaitasta ei ole esitetty selvitystä. Terveyshaittaa arvioitaessa ei voida ottaa huomioon esimerkiksi keskimääräisestä poikkeavaa alttiutta vaan terveyshaitta arvioidaan väestön keskimääräisen terveydentilan perusteella.

Valittajien viittaamat oikeustapaukset eivät sovellu ohjeeksi nyt kyseessä olevassa asiassa.

Vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja on tutkittu riittävästi. Vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja ei sijaitse lähialueilla siten, että hankkeesta ei muodostuisi kokonaan uutta hanketta. Broilerimunittamo on pidettävä vähintään kilometrin etäisyydellä broilerikasvattamosta. Broilerikasvattamon täytyy sijaita toiminnanharjoittajan asunnon läheisyydessä valvonnankin takia. Broilerikasvattamolle tulee olla hyvä raskaita kuorma-autoja kestävä tie. Myös sähköistys ja vesijohto ovat välttämättömiä. Hankkeen sijoittaminen kauas asutuksesta olisi kohtuuttoman kallista. Vaatimus tuotantosuunnan vaihtamisesta on perusteeton.

Laajennushanke sijaitsee pohjavesialueen ulkopuolella. Hankkeella ei ole vaikutusta pohjavesiin.

ELY-keskuksen lausunnossa on epätarkkuutta koskien asuinrakennusten ja suunnitellun rakennuksen välisiä etäisyyksiä.

A ja B ja heidän asiakumppaninsa ovat antaneet vastaselityksen, joka on lähetetty tiedoksi Yliluoman Broileri Oy:lle.

Katselmus

Korkein hallinto-oikeus on toimittanut katselmuksen nykyisen ja suunnitellun broilerikasvattamon ympäristössä 25.9.2017.

Katselmuksesta laadittu pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin ja lähetetty tiedoksi katselmukseen kutsutuille.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus ei tutki A:n ja B:n ja heidän asiakumppaneidensa valitusta G:n, H:n ja I:n tekemänä.

Korkein hallinto-oikeus on muutoin tutkinut asian.

2. Lupamääräykseen 3 lisätään uusi toinen kappale, jolloin nykyinen toinen kappale siirtyy kolmanneksi kappaleeksi. Muutettuna lupamääräys 3 kuuluu seuraavasti (muutos kursiivilla):

"3. Hajuhaittojen vähentäminen

Broilerikasvattamoiden kuivikemateriaalina tulee käyttää pääasiassa turvetta. Broilerikasvattamoiden poistoilma tulee johtaa ulos eläinsuojien katolla sijaitsevien poistoilmahormien kautta. Lisäksi broilerikasvattamoissa voidaan käyttää ns. kesäkäytössä olevia jättipuhaltimia. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilat on pidettävä siistinä ja sisäilman lämpötila mahdollisimman alhaisella tasolla. Broilerikasvattamoiden ilmastoinnin ja olosuhteiden hallintaan liittyvien ohjausjärjestelmien kunnosta ja käytöstä tulee huolehtia siten, että hajuhaitat pysyvät mahdollisimman pieninä. Eläinsuojien, pesu- ja jätevesisäiliöiden ympäristö sekä kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa.

Tuotantoa uudessa ja vanhassa broilerikasvattamossa on harjoitettava samassa tahdissa siten, että kasvattamoiden tyhjennys ja puhdistaminen tapahtuvat samaan aikaan. Edellä sanotusta voidaan poiketa ainoastaan erityisestä syystä, kuten tuotantohäiriön tai vastaavan syyn vuoksi. Lanta tulee kuormata ja kuljettaa ja kasvattamot puhdistaa mahdollisimman lyhyen ajan kuluessa. Toiminnanharjoittajan on tiedotettava kasvattamoiden tyhjennyksen ja puhdistamisen ja lannan kuljetusten arvioiduista ajankohdista alle 400 metrin säteellä kasvattamoista sijaitsevien asuinrakennusten ja loma-asuntojen asukkaille hyvissä ajoin, viimeistään viikkoa ennen.

Lanta tulee mullata tai pelto kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Broilerikasvattamoista noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltoalueilla lanta tulee mullata välittömästi, viimeistään neljän tunnin kuluessa levityksestä. Lanta on hyödynnettävä siten, että lannan levitysalojen välittömässä läheisyydessä asuville ei aiheuteta hajuhaittaa. Lanta on levitettävä tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureihin nähden suotuisat. Lannan levitystä juhlapyhinä tulee välttää."

Lupamääräykseen 10 lisätään uusi toinen kappale, jolloin nykyinen toinen kappale siirtyy kolmanneksi kappaleeksi. Muutettuna lupamääräys 10 kuuluu seuraavasti (muutos kursiivilla):

"10. Muut määräykset ja toiminnan muutokset

Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Erityisesti toiminnanharjoittajan tulee seurata hajupäästöjen vähentämiseen liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon.

Toiminnanharjoittajan on toimitettava toimivaltaiselle lupaviranomaiselle selvitys toiminnan ympäristössä havaituista hajuhaitoista ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista ja käytettävissä olevista keinoista viimeistään viiden vuoden kuluttua uuden kasvattamon käyttöön ottamisesta. Lupaviranomainen voi selvityksen perusteella täsmentää lupamääräyksiä tai täydentää lupaa hajuhaittojen ehkäisemiseksi.

Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa."

Valitus hylätään enemmälti. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muutoin muuteta.

3. A:n ja B:n ja heidän asiakumppaneidensa sekä Yliluoman Broileri Oy:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset hylätään.

Perustelut

1. Tutkimatta jättäminen

G, H ja I eivät ole valittaneet aluehallintoviraston päätöksestä hallinto-oikeuteen. Tästä syystä heillä ei ole oikeutta valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 51 §:n 2 momentti, valitus on heidän tekemänään jätettävä tutkimatta.

2. Pääasia

Keskeiset lainkohdat

Asiassa sovellettavan vanhan ympäristönsuojelulain (86/2000) 3 §:n mukaan ympäristön pilaantumisella tarkoitetaan sellaista ihmisen toiminnasta johtuvaa aineen, energian, melun, tärinän, säteilyn, valon, lämmön tai hajun päästämistä tai jättämistä ympäristöön, jonka seurauksena aiheutuu joko yksin tai yhdessä muiden päästöjen kanssa muun muassa terveyshaittaa, ympäristön yleisen viihtyisyyden vähentymistä, vahinkoa tai haittaa omaisuudelle tai muu näihin rinnastettava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Terveyshaitalla tarkoitetaan sellaista ihmisessä todettavaa sairautta, muuta terveydenhäiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä.

Ympäristölupa on ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan myönnettävä, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan luvan myöntäminen edellyttää muun ohella, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin 1, 2 ja 5 kohdan mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä sekä muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja.

Ympäristönsuojelulain 55 §:n 3 momentin mukaan luvassa voidaan erityisestä syystä määrätä, että lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa 43 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaisen selvityksen perusteella.

Eläinsuojan sijoittamista koskevat ohjeet

Ympäristöhallinnon ohjeessa kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010), joka ei ole oikeudellisesti sitova, on esitetty suosituksia eläinsuojien ja lähimpien häiriintyvien kohteiden välisiksi suojaetäisyyksiksi. Suositukset koskevat uuden, talouskeskuksen ulkopuolelle sijoitettavan eläinsuojan sijoittamista. Ohjeen mukaan vähimmäisetäisyys riippuu eläinyksikkömäärästä.

Ohjeen liitteessä 4 esitetyn graafin mukaan uusi 79 500 broilerin (1 590 eläinyksikön) eläinsuoja tulisi normaaleissa olosuhteissa sijoittaa noin 340 metrin etäisyydelle lähimmistä häiriintyvistä kohteista ja vaativissa olosuhteissa yli 400 metrin etäisyydelle. Uusi 54 000 broilerin (1 080 eläinyksikköä) eläinsuoja tulisi ohjeen mukaan normaaleissa olosuhteissa sijoittaa vähintään 300 metrin päähän lähimmistä häiriintyvistä kohteista ja vaativissa olosuhteissa noin 370 metrin päähän.

Ohjeessa on lisäksi esitetty, että suurempaa suojaetäisyyttä puoltavat seuraavat seikat: naapurustossa on asutusta tai asuinrakennukset sijaitsevat tuotantorakennuksesta katsoen vallitsevan tuulensuunnan alapuolella, naapurustossa on maankäyttömuotoja, jotka on osoitettu yleiseen virkistyskäyttöön, hoivatyöhön tai vastaavaan toimintaan (uimaranta, urheilukenttä, virkistysalue, päiväkoti, koulu, sairaala tms.), vesistön läheisyys, ottaen huomioon maaston kaltevuus (minimietäisyys 100 m) sekä se, että kyseessä on sikala, kanala tai turkistarha. Pienemmän suojaetäisyyden mahdollistavina seikkoina on sen sijaan esitetty seuraavat seikat: naapurustossa on maa- ja metsätalousaluetta, ei asutusalueita, kyseessä on olemassa olevan kotieläinrakennuksen laajennus/peruskorjaus, laajennus suuntautuu poispäin häiriintyvästä kohteesta, asutus sijaitsee rakennuksesta katsoen vallitsevan tuulensuunnan yläpuolella, käytössä on lannan jäähdytystekniikka, poistoilma suodatetaan hajunpoistosuodattimella tai käytössä on muunlainen sisäilma käsittely, poistoilma puhalletaan korkealle, lannan hajunpoistossa käytetään kemikaaleja ja ruokinnan suunnittelussa käytetään optimointiohjelmaa.

Olennaiset tosiseikat

Yhtiön hakemus koskee olemassa olevan broilereiden kasvatustoiminnan laajentamista. Yhtiöllä on voimassa oleva ympäristölupa enintään 25 500 broilerin kasvatukselle. Hakemuksen mukainen broilerikasvattamon laajennus on tarkoitus toteuttaa rakentamalla uusi kasvattamorakennus noin 190 metrin etäisyydelle nykyisestä broilerikasvattamosta kaakon suuntaan. Uuteen kasvattamoon tulee tilat 54 000 broilerille. Laajennuksen jälkeen tilalla voitaisiin kasvattaa yhteensä 79 500 broileria.

Etäisyys olemassa olevasta broilerikasvattamosta lähimpiin vakinaisessa käytössä oleviin asuinrakennuksiin on noin 160 metriä, 215 metriä ja 360 metriä. Lähimmät vapaa-ajanasunnot sijaitsevat noin 85 metrin, 105 metrin, 120 metrin, 140 metrin, 180 metrin ja 190 metrin etäisyydellä nykyisestä broilerikasvattamosta. Etäisyys suunnitellusta eläinsuojan laajennusrakennuksesta lähimpiin asuinrakennuksiin on noin 200 meriä, 250 metriä ja 390 metriä ja lähimpiin vapaa-ajanasuntoihin noin 230 metriä, 270 metriä, 320 metriä, 340 metriä ja 370 metriä.

Katselmuksen aikana broilereiden tuotantojakso nykyisessä kasvattamossa oli toiminnanharjoittajan mukaan loppupuolella. Katselmuksella havaittiin nykyisestä broilerikasvattamosta aiheutuvaa melko lievää, mutta pistävää hajua kapealla sektorilla olemassa olevan kasvattamon pohjoispuolella tiellä ja E:n ja F:n vapaa-ajanasunnon pihalla. Muualla hajua ei ollut havaittavissa. Katselmushetkellä tuuli heikosti etelästä/kaakosta ja ilman lämpötila oli noin 10–15 astetta. Valittajat kertoivat katselmuksella, että hajuhaitta ei ole jatkuvaa ja hajua voi esiintyä paikallisesti. Erityisesti kuljetusten aikana valittajat olivat kokeneet häiritsevän voimakasta hajuhaittaa.

Katselmuksella todettiin, että suunniteltu kasvattamo sijoittuu tasaiselle ja avoimelle peltoalueelle, joka on osin metsän reunustama. Korkeuseroja ei juuri ole. Suunnitellun kasvattamon ja A:n ja B:n vapaa-ajanasunnon välissä kasvaa osin metsää. Toiminnanharjoittaja on lopettanut lihanautojen pitämisen tilalla yli vuosi sitten.

Lupamääräyksen 3 muuttaminen

Toiminnan laajentamisesta naapureille aiheutuvan hajuhaitan kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettava huomioon, että suunnitellun kasvattamon etäisyydet lähimpiin häiriintyviin kohteisiin ovat huomattavasti pienemmät kuin vastaavan kokoisen uuden eläinsuojan vähimmäissuojaetäisyyssuositukset. Suunnitellun ja olemassa olevan kasvattamon ympäristössä alle 500 metrin etäisyydellä on melko paljon vakituisia ja vapaa-ajanasuntoja, joista osa sijaitsee vallitsevien tuulensuuntien alapuolella. Yhtiö ei ole hakemuksessaan esittänyt tavanomaista tehokkaampia keinoja hajun vähentämiseksi, vaikka eläinsuojan sijaintipaikan olosuhteita voidaan edellä kuvatuilla perusteilla pitää haastavina.

Hankkeen sijaintipaikan luonne huomioon ottaen on välttämätöntä pyrkiä rajoittamaan naapureille aiheutuvaa hajuhaittaa. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella broilerikasvattamoiden hajuhaittojen vähentämiseksi ei kuitenkaan tällä hetkellä ole olemassa muita käyttökelpoisia tekniikoita kuin hakemuksessa esitetyt.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella broilerikasvattamosta aiheutuva hajuhaitta on pahimmillaan kasvatussyklin lopussa ja silloin, kun kasvattamo tyhjennetään ja lantaa kuormataan ja kuljetetaan. Uuden ja vanhan kasvattamon toimiminen samassa tuotantosyklissä sekä kasvattamoiden tyhjennyksen ja lannan kuljetuksen ja kuormaamisen tapahtuminen mahdollisimman lyhyessä ajassa on tärkeää, jotta naapureille aiheutuvan hajuhaitan kestoaika ei lisäänny. Kasvattamoiden tyhjennyksen ja puhdistamisen ja lannan kuljetusten ajankohdista etukäteen tiedottamalla voidaan myös lieventää naapureiden kokeman haitan häiritsevyyttä.

Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus on muuttanut lupamääräystä 3 ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

Lupamääräyksen 10 muuttaminen

Kuten edellä on todettu, tällä hetkellä broilerikasvattamoiden hajuhaittojen vähentämiseksi ei ole olemassa muita käyttökelpoisia tekniikoita kuin hakemuksessa esitetyt. Eläinsuojien hajuhaittojen ehkäisemiseen soveltuvat menetelmät kuitenkin kehittyvät jatkuvasti. On mahdollista, että jatkossa broilerikasvattamoissa olisi mahdollista ottaa käyttöön muitakin hajuhaittaa vähentäviä keinoja kuin ne, joita hakemuksessa on esitetty.

Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon toiminnan laajuus ja asutuksen läheisyys, on erityinen syy määrätä luvan saaja uuden kasvattamon käyttöön ottamisen jälkeen esittämään selvitys havaituista hajuhaitoista, käyttöön otetuista keinoista hajuhaitan vähentämiseksi sekä mahdollisista käytettävissä olevista menetelmistä hajuhaittojen ehkäisemiseksi edelleen. Lupaviranomaisen on selvityksen perusteella arvioitava, onko tarpeen täsmentää lupamääräyksiä tai muutoin täydentää lupaa.

Valituksen hylkääminen muilta osin

Olemassa olevalle kasvattamolle on aiemmin myönnetty toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä ei siten nyt ratkaista toiminnan jatkumista olemassa olevassa kasvattamossa.

Asiassa on näin ollen broilerikasvattamon lähialueen asukkaiden valituksesta arvioitavana erityisesti, aiheutuuko toiminnan laajentumisesta ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Naapureille aiheutuva rasitus johtuu pääasiassa broilerituotannosta aiheutuvista hajupäästöistä.

Kyse on maatalousvaltaisesta alueesta ja yhtä vapaa-ajanasuntoa lukuun ottamatta uusi eläinsuoja sijoittuu olemassa olevaa kauemmas häiriintyvistä kohteista. Kyseinen, katselmushavaintojen perusteella melko vähäisellä käytöllä oleva vapaa-ajanasunto sijaitsee kasvattamoon nähden vallitsevien tuulten yläpuolella. Välissä on myös metsää.

Ympäristö on melko avointa, joten kasvattamoiden poistoilma laimenee tuulten mukana. Uuden kasvattamon sijainti ei ole maastonmuotojen perusteella haastava. Aluetta ympäröivät metsät voivat kuitenkin jossain määrin vaikuttaa hajun kulkeutumiseen kohti häiriintyviä kohteita. Osa häiriintyvistä kohteista jää vallitsevien etelä- ja länsituulten alapuolelle.

Katselmuksella saadun selvityksen perusteella hajun esiintyminen on paikallisesti ja ajallisesti vaihtelevaa eikä mikään lähimmistä häiriintyvistä kohteista altistu jatkuvalle hajuhaitalle. Yhtiön mukaan hajua esiintyy noin viikon ajan 6–7 viikon välein. Hajuhaitan kestoaika ei muutu merkittävästi, kun otetaan huomioon lupamääräyksen 3 muuttaminen edellä esitetyllä tavalla.

Nautakarjakasvatuksesta luopuminen vähentää osaltaan ympäristössä esiintyviä hajuhaittoja. Siipikarjatuotannon hajuhaittaa pidetään kuitenkin voimakkaampana ja ärsyttävämpänä kuin vastaavan eläinyksikkökoon lihanauta- tai lypsykarjatuotannosta aiheutuvaa hajuhaittaa (Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje, s. 44). Broilerikasvatustoiminnan laajentumisen voidaan siten arvioida lisäävän toiminnasta aiheutuvaa hajuhaittaa, vaikka nautakarjatuotannosta on luovuttu. Eläintuotannosta aiheutuva hajuhaitta ei kuitenkaan ole suoraan verrannollinen eläinten määrään.

Kun otetaan huomioon alueen luonne, maastonmuodot, hajun esiintymisestä saatu selvitys ja uuden kasvattamon sijoittuminen kauemmas useimmista häiriintyvistä kohteista sekä hajuhaitan rajoittamiseksi annetut korkeimman hallinto-oikeuden muuttamat lupamääräykset, hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei nyt haettavassa laajuudessa ennalta arvioiden aiheudu lähialueen asukkaille ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, vaikka etäisyydet lähimpiin asuntoihin jäävätkin toiminnan laajuuteen nähden lyhyiksi.

Asiassa ei ole tullut esiin muitakaan seikkoja, joiden vuoksi hankkeelle ei tulisi myöntää ympäristölupaa. Ympäristölupaa koskeva harkinta on oikeusharkintaa. Lupa on myönnettävä, jos laissa säädetyt edellytykset täyttyvät.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen muilta osin ei ole perusteita.

3. Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että asianosainen joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Mitä asianosaisesta on säädetty, voidaan soveltaa myös päätöksen tehneeseen hallintoviranomaiseen.

Asian lopputulokseen ja osin sen laatuun nähden ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, A:n ja B:n ja heidän asiakumppaneidensa vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta on hylättävä.

Asian laatuun nähden ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, Yliluoman Broileri Oy:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Jaakko Autio sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Mikael Hildén ja Seppo Rekolainen. Asian esittelijä Liisa Selvenius-Hurme.